Yöhaikara on vankkarakenteinen kosteikkohaikara, jonka tiivis muoto eroaa monien tuttujen sukulaislajien pitkästä ja solakasta olemuksesta. Aikuisilla on tumma päälaki ja selkä, harmaat siivet ja vaalea vatsapuoli; nuoret linnut ovat puolestaan ruskeita ja täplikkäitä. Lajin nimi heijastaa todellista käyttäytymiseroa: ravinnonhankinta ajoittuu erityisesti hämärään ja pimeään, kun taas päiväsaikaan linnut piileskelevät usein rannan lehvästössä. Rekisteri sisältää neljä erillistä jokiyhteyttä: Umatilla National Wildlife Refuge Columbia-joella, Romanian Tonavan suisto Mahmudian ympäristössä, Niilin käytävä Luxorin ja Assuanin välillä sekä Tra Sun tulvametsä Vietnamin Mekong-suistossa. Nämä eivät ole keskenään vaihtokelpoisia populaatioita tai havainnointiaikatauluja. Cornell tarjoaa lajibiologiset tiedot, kun taas paikalliset tarkistuslistat ja päivätyt havainnot määrittävät kohtauspaikat. Mikään näistä ei takaa yöhaikaran näkemistä jokaisella risteilyllä, eikä Tonavan havaintoja saa soveltaa Keski-Euroopan kaupunkiristeilyreitteihin.

Columbia
Umatilla NWR ja John Day -allas, Boardman–Irrigon; suojelualueen kosteikot ja suistot.





